Yhdistyksen nimi on Suomen Lemmikkichinchillat ry ja sen kotipaikka on Helsinki.
Suomen Lemmikkichinchillat ry on koko maan harrastajat yhteen saattava yhdistys. Sen tarkoituksena on edistää terveiden ja rotumääritelmän mukaisten lemmikkchinchillojen kasvatusta sekä kehittää harrastajien tietoja ja taitoja chinchillojen hoidossa ja kasvattamisessa. Yhdistys voi myös luoda yhteyksiä muiden maiden vastaaviin yhdistyksiin. Tarkoituksiensa toteuttamiseksi yhdistys julkaisee jäsenlehteä sekä järjestää näyttelyitä, erilaisia koulutustilaisuuksia ja jalostusneuvontaa. Yhdistys voi järjestää opintomatkoja ja julkaista muuta aiheeseen liittyvää aineistoa. Yhdistys voi myös kerätä varoja lahjoittaakseen ne eteenpäin eläimiin kohdistuvaan hyväntekeväisyyteen. Yhdistys pitää myös chinchillarekisteriä.
Yhdistys hankkii varoja toimintansa tukemiseksi perimällä jäsenmaksuja, joiden suuruuden määrää syyskokous. Yhdistys kerää varoja myös rekisteröintituloista ja myymällä jäsentuotteita. Yhdistys voi järjestää myös myyjäisiä, arpajaisia ja rahankeräyksiä asianmukaisen luvan saatuaan ja vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistys voi myös omistaa toimintaansa varten tarpeellista omaisuutta.
Jäsen voi olla joko vuosi-, perhe-, kunnia-, asiantuntija-, nuoriso-, tai yhteisöjäsen. Jäsen (lukuun ottamatta kunnia- ja asiantuntijajäseniä) maksaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää syyskokous. Mikäli jäsen haluaa jäsenlehden/jäsenpostin toimitettavan ulkomaille, laskutetaan jäseneltä jäsenmaksun lisäksi arvioidut lähetyskulut.
Vuosijäsen: Hallitus voi hyväksyä vuosijäseneksi 15 vuotta täyttäneen henkilön.
Perhejäsen: Hallitus voi hyväksyä perhejäseneksi henkilön jos samasta taloudessa on myös vuosijäsen yhdistyksessä. Perhejäsen ei saa itselleen omaa lehteä/jäsenpostia vaan lehti/jäsenposti toimitetaan vain samassa taloudessa asuvalle vuosijäsenelle.
Kunniajäsen: Hallituksen esityksen perusteella yhdistyksen kokous voi kutsua kunniajäseneksi henkilön, joka on erityisen ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperien toteuttamista. Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.
Asiantuntijajäsen: Hallitus voi kutsua perustellusti asiantuntijajäseneksi henkilön, joka on ansioitunut chinchillojen ulkomuotoluokkien tuomarina tai muussa chinchilloihin liittyvässä toiminnassa. Asiantuntijajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.
Nuorisojäsen: Hallitus voi hyväksyä nuorisojäseneksi henkilön, joka ei ole täyttänyt 15 vuotta. Nuorisojäsenen täytettyä 15 vuotta hän siirtyy suostumuksensa mukaisesti vuosijäseneksi ilman, että jäsenen täytyy maksaa jäsenmaksua uudelleen. Nuorisojäsenellä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa, mutta hänellä on läsnäolo- ja puheoikeus.
Yhteisöjäsen: Hallitus voi hyväksyä yhteisöjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön. Yhteisöjäsenellä on yksi ääni yhdistyksen kokouksessa.
Hallituksen jäsenet, jäsenlehden päätoimittaja sekä rekisteröitsijä ovat vapautettuja jäsenmaksun maksamisesta. Mikäli hallituksen jäsen eroaa tai päätoimittaja/rekisteröitsija vaihtuu kesken vuoden, on hän velvollinen maksamaan kuluvan vuoden jäsenmaksun, mikäli henkilö haluaa jatkaa jäsenyyttään. Mikäli joku jo jäsenmaksun maksanut valitaan kesken vuoden hallitukseen tai päätoimittajaksi/rekisteröitsijäksi, ei hänen maksamaansa jäsenmaksua palauteta.
Yhdistyksen jäsenet voivat yhdistyksen hallituksen päätöksellä perustaa yhdistyksen alaisuuteen rekisteröimättömiä paikallisjaostoja. Paikallisjaostot eivät voi periä omaa jäsenmaksua, julkaista omaa jäsenjulkaisua eivätkä olla taloudellisesti itsenäisiä.
Yhdistyksen hallitus voi antaa jäsenelle muistutuksen, asettaa jäsenen toimintakieltoon tai erottaa jäsenen määräaikaisesti tai kokonaan, jos jäsen on syyllistynyt vilppiin toimiessaan yhdistyksessä tai saanut tuomion eläinsuojelumääräyksien rikkomisesta. Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, joka on aiheuttanut yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavaa vahinkoa yhdistykselle. Jäsen voidaan erottaa yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos jäsen toimii yhdistyksen tarkoitusperien tai sääntöjen vastaisesti. Erotetulla jäsenellä on oikeus jättää kirjallinen valitus erottamisesta 14 vuorokauden kuluessa hallitukselle erottamispäätöksen tiedoksisaannista, minkä jälkeen asia käsitellään seuraavassa yhdistyksen kokouksessa. Mikäli erotettu jäsen haluaa liittyä yhdistykseen myöhemmin uudestaan, jäsenanomus käsitellään seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.
Jäsen ilmoittakoon eroamisestaan yhdistykselle joko yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan tehtävällä eroamisilmoituksella tai kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen katsotaan eronneeksi, mikäli hän ei ole maksanut kuluvan vuoden erääntynyttä jäsenmaksuaan yhden kuukauden kuluttua maksun erääntymisen jälkeen. Jäsen, joka on eronnut, voi anoa uudelleen jäsenyyttä kirjallisesti jäsenanomuskaavakkeella hallitukselta. Hyväksymiskirjeen saatuaan jäsen maksaa sekä liittymismaksun että kuluvan vuoden jäsenmaksun.
Yhdistyksen taloutta ja asioita hoitaa syyskokouksen valitsema hallitus, jonka muodostavat puheenjohtaja ja 2 – 6 muuta jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan sekä muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyessään varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä. Hallituksen tehtävänä on edustaa yhdistystä, edistää yhdistyksen tarkoitusperien toteutumista sekä laittaa toimeen yhdistyksen kokouksen päätökset.
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai sihteeri, kaksi yhdessä. Yhdistyksen tunnuksen (logon) käyttöön tulee saada hallituksen lupa.
Yhdistyksen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen toimintakertomus on annettava toiminnantarkastajalle viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään 7 päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena yhdistyksen jäsenille tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen jäsenille ilmestyvässä jäsenlehdessä.
Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä viimeistään huhtikuun viimeisenä päivänä ja syyskokous vuoden loppupuoliskolla. Yhdistys voi kokoontua ylimääräiseen kokoukseen yhdistyksen kokouksen tai hallituksen katsoessa siihen olevan aihetta. Yhdistyksen hallituksen tulee kutsua yhdistyksen kokous koolle, mikäli vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti ja perustellusti hallitukselta vaatii. Hallituksen tulee järjestää yhdistyksen kokous kahden (2) kuukauden kuluessa jäsenistön vaatimuksen vastaanottamisesta ja kokouksessa käsitellään vaatimuksessa esitetty asia. Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenellä nuorisojäseniä ja alle 15-vuotiaita perhejäseniä lukuun ottamatta yksi ääni. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee lukuun ottamatta henkilövaaleja, joissa vaalit ratkaistaan arvalla.
Kasvattajanimianomukset ja -sääntömuutokset käsitellään yhdistyksen kevät- ja syyskokouksissa.
Näitä yhdistyksen sääntöjä voi muuttaa vain kevät- tai syyskokouksessa vähintään ¾ enemmistöllä annetuista äänistä. Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä kokouksessa, joista toisen on oltava kevät- tai syyskokous. Kokouksien välillä on oltava vähintään kuukausi. Purkamispäätöksen on kummassakin kokouksessa saatava vähintään ¾ enemmistö annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa yhdistyksen varat luovutetaan viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti samaa tarkoitusta toteuttavalle oikeuskelpoiselle yhteisölle tai eläinsuojeluun.
Viimeisin päivitys: 3.4.2014 23:51