Chinchilla (eli sinsilla, tsintsilla tai villahiiri – virallisesti Chinchilla lanigera) on Etelä-Amerikan Andeilta kotoisin oleva jyrsijä, joka on saanut nimensä chincha-intiaaneilta. Muun muassa Perun, Argentiinan ja Chilen vuoristoissa chinchilloja elää yhä villeinä kallioilla käyttäen ravinnokseen kasvien eri osia, hedelmiä ja siemeniä. Kotona asuvat lemmikkichinchillat tai tarhachinchillat ovat kuitenkin pitkän jalostuksen tulos, mikä näkyy suoraan elintavoissa. Chinchillan pääravintoa on kuivattu heinä sekä hyvälaatuinen chinchillapelletti. Mm. siementangot, jyväsekoitukset, pähkinät tai mikään tuore ruoka eivät kuulu niiden terveelliseen ruokavalioon. Myös raikasta vettä täytyy olla aina saatavilla. Chinchillan odotettu elinikä oikealla hoidolla on noin 10–18 vuotta ja jopa yli 20-vuotta.
Chinchilla on vilkkaimmillaan aamuhämärällä, iltaisin ja öisin. Päivisin ne suurimmaksi osaksi torkkuvat, mutta saattavat myös heräillä tarpeen tullen. Päiväeläimiä chinchilloista ei kuitenkaan saa opetettua, joten on tärkeää, että ne saavat päivällä tarvittavan nukkumisrauhan. Chinchillat ovat älykkäitä, uteliaita ja seurallisia sekä useat ovat myös vilkkaita. Toiset viihtyvät paremmin sylissä kuin toiset, mutta kaikilla niillä on oma tahto ja luonne. Aikuiset lemmikkichinchillat painavat noin 500–800 grammaa.
Chinchillan häkin on oltava mahdollisimman suuri, mutta myös turvallinen eläimen pystyessä tunkemaan itsensä hyvin pienistäkin raoista. Chinchillahäkille on laissa säädetty vähimmäismitat, jotka ovat muihin jyrsijöihin verrattuna huomattavan suuret. Häkiksi kannattaa kuitenkin valita isompi kuin vähimmäismitat määrittelevät. Häkin kokoa ei voi korvata juoksuttamalla eläintä usein, koska valtaosan vuorokaudesta se elää häkissään. Chinchillaa ei voi myöskään pitää jatkuvasti vapaana asunnossa eläimen turvallisuuden takaamiseksi. Chinchillan häkkiä sisustetaan hyllytasoilla ja pesäkopilla sekä virikkeillä (ml. jyrsittävää). Kuivatut oksat (esim. omenapuun) toimivat hyvinä orsina häkissä. Monet chinchillat pitävät myös esim. fleecestä tehdyistä riippumatoista/-putkista sekä pahvisista putkista. Muovisia osia, joita chinchilla voisi järsiä (esim. tasoja tai virikkeitä), häkissä ei saa olla.
Chinchillat tulevat sukukypsiksi noin 3–7 kuukauden ikäisinä. Aikaisin astutusikä on kuitenkin noin 10–12 kuukautta riippuen naaraan koosta. Myös yhdistettävän pariskunnan väreillä on väliä, sillä tietyissä väriyhdistelmissä ilmenee ns. letaalitekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa sikiölle joko kehityshäiriöitä tai kuoleman. Chinchilla kantaa poikasia noin 111 vuorokautta, ja se synnyttää yleensä 1–3 poikasta kerrallaan.
Tarkemman kuvauksen chinchillan hoidosta löydät hoito-ohjeesta ja FAQ:sta.
Viimeisin päivitys: 24.8.2024 16:58