Pink white -chinchilla

Suomen Lemmikkichinchillat ry

koristekuva

Chinchillan rotumääritelmä

Tällä sivulla on rodun Chinchilla lanigera määritelmä.

Yleisvaikutelma

Chinchillan tulee aina antaa kuva ketterästä ja eloisasta eläimestä. Sen turkin on oltava hyväkuntoinen. Chinchillan tulee olla kesy ja puhdas. Sen etuhampaat pitää olla väriltään keltaiset tai oranssit, kasvavat suoraan ja kuluvat tasaisesti. Eläin ei saa olla liian lihava tai laiha.
Virheitä: Lievä likaisuus, vuotavat silmät tai sieraimet, haavat ja vammat, lihavuus ja laihuus.
Hylkääviä virheitä: Epämuodostumat, loiset, erittäin likainen eläin, jonkin ruumiinosan puuttuminen, kantavat ja imettävät naaraat.

Vartalon muoto

Chinchillan tulisi muistuttaa sivulta katsottuna isoa limppua. Sillä on vahva, kiinteä ruumiinrakenne. Vartalo on ylhäältä katsottuna tasapaksu ja leveä. Sillä on vahvat tassut. Hyvällä eläimellä on myös härkämäinen niska (lyhyt ja leveä). Selkälinjan tulisi alkaa päästä kaartuen pyöreästi, loivan selän kautta häntään. Niskakuoppa ei ole toivottava.
Virheitä: lihavuus, laihuus, triangelinmuotoinen vartalo, olkapäihin kapeneva muoto, niskakuoppa.

Jalat

Eturaajoissa ja takaraajoissa on neljä varvasta. Karvoitus ulottuu alas jalkoihin, kuitenkin varpaissa on vain ohut karvoitus. Muutaman varpaan puuttumisesta voidaan rankaista.
Virheitä: erittäin likaiset jalat.
Hylkääviä virheitä: epämuodostumat, koko jalkapöydän puuttuminen, raajan puuttuminen.

Koko

Chinchillan tulee olla mahdollisimman suuri. Naaraat ovat yleensä suurempia kuin urokset. Eläimellä toivotaan myös olevan reilusti lihasmassaa.
Virheitä: Pienuus.

Pää

Pään tulee olla voimakas ja sopusoinnussa vartaloon. Kuono-osa on leveä, joka antaa tylpän vaikutelman ja jota pidetään toivottavana. Silmät ovat suhteellisen suuret, keskenään samanväriset ja kirkkaat. Silmien väri vaihtelee eläimen turkin (pää)värin mukaan. Korvanlehdet ovat suhteellisen pienet. Korvanlehtien väri vaihtelee päävärin mukaan. Pienistä lovista, karstasta tai pigmenttiläiskistä ei rankaista. Viikset ovat pitkät ja sopeutuvat päähän.
Virheitä: Suurin osa viiksistä on katkennut, korvalehdestä puuttuu pala, pitkä ja kapea pää, taipuneet korvalehdet.
Hylkääviä virheitä: Keskenään eriväriset silmät.

Turkki ja väri

Turkin laatu on juuri se tekijä, joka tekee chinchillasta kauniin eläimen. Tämän takia siihen kiinnitetään suurta huomiota. Chinchillalla on kahdenlaisia karvoja: normaaleja ja niin sanottuja peitinkarvoja. Jälkimmäiset erottuvat edellisistä pidempinä ja pehmentävät samalla turkin ulkonäköä ja luovat eläimen ylle ns. hunnutuksen. Peitinkarvojen tulee peittää eläintä tasaisesti ja olla pituudeltaan sopusuhtaisen näköisiä. Peitinkarvat voivat olla myös erivärisiä kuin itse pääväri, värimääritelmien mukaan. Erikoinen ominaisuus chinchillalla on se, että yhdestä karvatupesta lähtevä karva jakautuu välittömästi jopa n. 80 ohuempaan karvaan.

Selkäpuolella karvassa katsotaan olevan seuraavat kolme osaa:

Värin tulee olla syvä, tumma, tasainen, kiiltävä, peittää eläintä mahdollisimman paljon ja olla väri- ja rotumääritelmän mukainen. Kaikkien värien toivotaan vivahtavan siniseen (ns. värinpuhtaus). Myös pohjavärin toivotaan olevan sinisävyinen. Päävärin tulisi peittää eläin kuonon kärjestä hännän tyveen ilman katkoksia.

Valkovatsaisilla väreillä päävärin tulisi ulottua mahdollisimman alas kuitenkin siten, että kylkiväri on selvästi havaittavissa. Vatsan valkoisen värin ja kylkivärin rajaviivan tulisi olla mahdollisimman jyrkkä.

Ebonyillä vatsan tulisi olla samanvärinen kuin päällivärin. Värin ei toivota haalistuvan kyljissä.

Värimuunnosten mukaan eläimillä esiintyy enemmän tai vähemmän tai ei lainkaan agoutisuutta. Ei-agoutisilla väreillä raitaa ei esiinny päävärissä, mutta kylkivärissä kyllä. Valkoisen karvanosan eli agoutin raidan pituus vaihtelee riippuen siitä, mistä kehon kohdasta on kysymys. Eläimen vatsapuolella ei esiinny tummaa kärkiosaa lainkaan. Pohjavärin ja valkoisen osan (raidan) välisen rajan tulee olla äkkinäinen. Valkoisuus johtuu pigmentin puuttumisesta karvan tästä osasta. Kärjissä sitä vastoin tulee olla runsaasti pigmenttiä – mitä enemmän sen parempi. Hyvän eläimen turkki on tiheä, jäntevä ja paksu eikä se ole liian pitkä. Siihen puhallettaessa se ei saa aueta paljoa eikä iho saa näkyä. Se myös palautuu pian ennalleen. Hyvä turkki on myös pituudeltaan tasainen.

Poikkeukset: Mosaic-väreillä värin läkkien kuvioon ei kiinnitetä huomiota. Ei-läikällisillä valkoisilla päällivärin tulisi peittää eläintä mahdollisimman hyvin ilman katkoksia.

Virheitä (väri): Haaleat värit, selvä satulakuviointi, värin puuttuminen reisistä, punainen, kellertävä, ruskea tai oranssi vivahde
Hylkääviä virheitä (väri): päävärin puuttuminen päästä.
Virheitä (turkki): ohut turkki, heikko turkin laatu, karvanlähtö, lovia turkissa, vanuttuminen, likainen turkki, liika hiekka turkissa.
Hylkääviä virheitä (turkki): purtu turkki

Angora

Turkin tulee olla pidempi kuin normaaliturkkisella chinchillalla ja korvien ympärillä sekä niskassa tulee olla pidempää karvaa/tupsuja.

Häntä

Hännän karva on pidempää ja karkeampaa kuin turkin. Väri voi myös vaihdella värimuunnosten mukaan. Häntä on loivasti kaarella. Hännän pituus vaihtelee eläimillä.
Virheitä: hännästä puuttuu osa, mutkat hännässä.
Hylkääviä virheitä: häntä puuttuu, hännän karvoitus puuttuu, kippurahäntä.

Luonne

Chinchillan tulisi olla kesy ja käyttäytyä sopuisasti. Vilkkaudesta ei kuitenkaan vähennetä pisteitä. Erityisesti nuoret eläimet saavat olla vilkkaita ilman, että ne kuitenkaan olisivat hermostuneita.
Virheitä: hermostunut eläin, kovasti rimpuileva, nipistelevä, eläin pelkää ja huutaa.
Hylkääviä virheitä: virtsasuihkun tähtääminen suoraan tuomarin päälle tai tuomarin pureminen kunnolla.

Viimeisin päivitys: 25.1.2012 20:44

Etsi SLC:n sivuilta

Uutisarkisto

Muualla verkossa

Ylläpito